JoukoSillanpaa

SUURVALLOILLA OMAT SÄÄNNÖT - SUOMEN YRITETTÄVÄ VÄLTTÄÄ SOTIIN JOUTUMISTA

Kylmän sodan päättymisen jälkeisen seesteisen kauden jälkeen on palattu suurvaltasuhteissa oikeistaan normaalin valtakamppailun aikaan. Todelliset ensimmäisen luokan suurvallat Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat kamppailevat vaikutusvallasta Lähi-Idässä, Euroopassa ja Tyynenmeren alueella käyttäen hyväkseen alueellisia liittolaisia. Suurvallat nuodattavat kansainvälisen politiikan pelisääntöjä silloin kuin se on niiden etujen mukaista. Liittolaisille annettuja lupauksia suurvalta kunnioittaa jos siitä on hyötyä. Samaan sotilasliittoon kuuluvien valtioiden politiikka voi kriisitilanteessa ristikkäisten etujen vuoksi olla hyvin erilaista. Esimerkki Lähi-Idässä Naton jäsenmaa Turkki käy omaa sotaansa omilla tavoitteillaan ja Naton johtovaltio Yhdysvallat omaa sotaansa.

Suomi on vuosisatoja sijainnut ja sijaitsee Venäjän ja lännen suurvaltain vaikutuksen raja-alueella. Euroopan vakautta järkyttänyttä Ukrainan kriisiä käytetään kevein eväin perusteena Suomen Nato jäsenyydelle. Suomen asemaa ei voi verrata Ukrainaan. Ukrainassa on ollut väkivaltainen sisäinen kriisi - Suomessa ei, maan presidentti pakeni naapurimaahan ja Venäjän Mustameren laivaston päämaja sijaitsi Ukrainan alueella, Venäjän Itämeren laivaston päämaja on Kalingradissa. Ukrainan ollessa vakavan sisäisen kriisin tilassa Venäjä katsoi etujensa vaativan Krimin haltuunottoa. Krimi liitettiin Venäjään kansainvälisen oikeuden periaatteita rikkoen. Suuren venäläisväestön omaavan Krimin valtaus oli helppo toteuttaa koska Ukrainalla ei ollut halua eikä kykyä puolustaa aluetta. Laukaustakaan ei Krimin puolustamiseksi ammuttu ja Ukrainan upseereita liittyi Venäjän asevoimiin. Tuomittaessa perustellusti Venäjän toimia on hyvä muistaa, että Yhdysvallat toimi kansainvälisen oikeuden periaatteden vastaisesti  toteuttaessaan Irakin sekasortoon ajaneen hyökkäyksensä. 

Itämeren alueella jännitteet ovat Euroopan yleistilanteen vuoksi kasvaneet. On esittetty näkemyksiä, ettei Suomi voi pysyä lähialueillamme epätodennäköisen mutta mahdollisen sotilaallisen konfliktin ulkopuolella. Aivan kuin olisi arvokasta kiirehtiä sotaan. Turvallisuuspolitiikkamme päälinjan tulee olla valtioneuvoston selonteossa selkeästi todettu: Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on välttää joutumista sotilaallisen konfliktiin. Suomen on tärkeää viestiä, että haluamme ylläpitää hyviä naapurisuhteita kaikkiin naapurimaihimme, tarvittaessa puolustamme omaa aluettamme sitkeästi. Emme salli alueemme käyttöä hyökkäykseen Venäjää, Viroa tai muita naapureitamme vastaan. Pitäessämme oman alueemme omin voimin hallussamme emme uhkaa ketään ja ei ole kellään tarvetta Suomeen kohdistuviin sotatoimiin. Realistisesti voi arvioida ettei Venäjän eikä Naton intressissä ole sotilaallinen yhteenotto Itämeren alueella. Venäjä ja Yhdysvallat näyttävät lähialueellamme  sotilaallista voimaa, mutta mutta mahdollisiin oikeisiin sotatoimiin ollaan valmiita Venäjän etelärajoilla ja Lähi-Idässä. Suomen turvallisuus säilyy kun noudatamme harkitsevaa naapurit huomioivaa ulkopolitiikkaa ja pidämme kaiken varalta huolta omasta puolustuskyvystä. Avoimen viestinnän maailmassa myös suurvallat pelkäävät tappioita ja puolustustahtoisen Suomen puolustuskyky on ennalta ehkäisevä pelote hyökkäystä suunnittelevalle. Läntisenä demokratiana on meidän on meidän etumme vahvistaa ongelmissa olevaa Euroopan Unionia ja ja toimia aktiivisesti yhteistyön hengen palauttamiseksi Eurooppaan 

 

     

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Asiallinen ja virallisen opin mukainen selostus.
Vain seuraava lause pisti silmään:
"...Suomen turvallisuus säilyy kun noudatamme harkitsevaa naapurit huomioivaa ulkopolitiikkaa..."

Mielestäni tämä ei riitä. Toissa talvena Lapin raja-asemien kautta Venäjä lähetti ns. pakolaisia Suomeen 1700. Se oli puhdas ulkopoliittinen agressio jolla painostettiin Suomen hallintoa joihinkin myönnytyksiin. Sillä näytettiin potentiaalia mitä Venäjällä on Suomen nujertamiseen.

Mitähän mahdollisuuksia Suomella estää tällaista jatkossa?

Käyttäjän ToniVoutilainen kuva
Toni Voutilainen

Nöyristelemisen voi lopettaa vaikka ihan heti ryssänpelossa ei tosin uskalleta, tai sitten voi liittyä Natoon josta heille kyllä uskaltaa huudella.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Kirjoituksessa on hienosti pyritty käsittelemään asiaa mahdollisimman neutraalisti, mutta kolme asiaa sieltä nousee ihan väkisin esille.
Ne ovat Venäjä, Venäjä ja Venäjä.

Tuo itäinen naapurimme ei taida enää olla suurvalta, Neuvostoliiton perintönä ydinaseita kyllä on, mutta niin on monella muullakin maalla, joita emme miellä suurvallaksi.

Ukrainan kriisistä esitetyt väitteet ovat sitä kuuluisaa savolaista muunneltua totuutta. Väkivaltaa esiintyi, mutta näiden taustalla on ollut Venäjä.

Jos tarkastellaan Putinin Venäjän ulkopolitiikkaa, niin siihen on kuulunut myös sotilaalliset operaatiot. Näistä Ukrainan lisäksi ovat saaneet kärsiä Georgia, Moldova ja Tsetsenia, joka tuhottiin kivikaudelle.
Suomessa on jäänyt huomaamatta Pohjois-Kaukasiassa 2009 alkanut sota, jossa on kuollut yli tuhat venäläistä sotilasta, pari tuhatta separatistia ja satoja siviilejä.

"Euroopan yleistilanne" ei ole Itämerellä jännitteitä kasvattanut vaan Venäjä, minkä operaatiot ilmatilaloukkauksineen tai Kaliningradin varustaminen ydinaseilla ei ole jäänyt keneltäkään huomaamatta.

Turkki näkee Syyrian kurdiryhmiä jihadi-järjestöjä suurempana uhkana, mutta tavoitteena on myös alaviittihallinnon kaataminen.
Niinpä Turkin toimet Syyriassa olivat pitkään sijaisarmeijoiden määrätietoista tukemista, mutta elokuusta 2016 lähtien Turkki on ollut virallisesti sodan osapuoli tehtyään invaasion Syyrian pohjoisosiin. Sunni-islamistit ja jihadistit ovat olleet Turkille käyttökelpoisia kahdessa eri pyrkimyksessä: toisaalta Syyrian hallinnon kaatamisessa, toisaalta sodassa PKK:ta vastaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Sodat pitäisi lailla kieltää. Miten tappamisesta voi tulla legitiimiä sotaa aloittamalla?

Käyttäjän JoukoSillanpaa kuva
Jouko Sillanpää

Kommentoijille: Venäjä on autoritäärinen valtio ja nostaa asemaansa eri keinoin uudelleen päästyään jaloilleen Neuvostoliiton jaloilleen nousun jälkeen. Mutta ei Venäjä yksin ole syyllinen jännityksen kiristykseen. Georgiassa aloitti vaoimet sotatoimet Georgia, Venäjä vastasi rajusti ylimotoitetusta. Saksan presidentti Steinmwirin mukaan myös Naton toimet ovat ylimitoitettuja ja kärjistävät jännitystä. Todellisia suurvaltoja on ansiokkaasto määritellyt mm. everstiluutnantti Blombergs väitöskirjassaan Euroopan voimatasapainosta, ovat valtioita jotka voivat käydä yksin suursotaa. Lisäisin vielä sen, että valtioita joita kukaan ei pysty kokonaan valloittamaan. Venäjän talous on hataralla mallilla, mutta sen asevoimat ydinaseineen ovat todella merkittävät ja se on YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen. Asevoimiin Venäjän johto panostaa vaikka kansa joutuisi symään ruohoa niin kuin usein todetaan. Suomen suunnalla ei Venäjällä ole strategista intressiä sotilaalliseen toimitaan, heillä haasteita riittää muualla: Ukrainan kriisi, Kaukasus lähes sotatoimialuetta, intressien valvonta Keski-Aasiassa ym. Suomi taitaa olla nykyisin ongelmattomin naapuri - ei tehdä mrkään ongelmia.
Jouko Sillanpää

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

"Suomi taitaa olla nykyisin ongelmattomin naapuri - ei tehdä mrkään ongelmia."

Tällä vihjaat että Suomi tekisi ongelmia tai ainakin voisi tehdä. Oliko Suomella jokin osuus 1700 ns. pakolaisen lähettämisestä?

Luuletko että mikään Suomen hallituksista voisi tehdä tai uskaltaisi tehdä jotain Venäjää vastaan?

Käyttäjän JoukoSillanpaa kuva
Jouko Sillanpää

Ei kai ole tarvetta uhkailla Venäjää tai muita naapureita. Puolustetaan itsenäisyyttäämme jos sitä uhataan, arvostetaan omaa demoratiaamme ja kyllä kai suomalaisten etu tavoitella toimivia ja asiallisia yhteistyösuhteita kaikkien naapurien kanssa.

Toimituksen poiminnat